Varkkien kesäjuhlat 7.–10.6.2018

0

Torstaina telttajuhlat alkoivat varhaisnuorten osalta yhteisellä iltanuotiolla lasten kanssa. Oli musiikkia, leikkejä, sketsejä ja iltakertomus. Illasta puuttui silti jotain, varhaisnuoret itse. Paikalle oli saapunut vain yksi varhaisnuori, kiitos Herralle hänestä. Ilta päättyi toiveeseen, että joku toinen, jos kolmaskin, saapuisi Toivonlinnaan.

Perjantai-iltana, kun paikalle oli muutenkin saapunut jo enemmän porukkaa, oli varkkien ”puuhailta”. Toive toteutui. Nyt tarvitsi jo kaksi kättä, jotta varkit pystyi laskemaan. Puuhaillan huippuhetki oli se, kun pelasimme nuorille tuttua Mafioso-peliä. Tällä kertaa kävi niin, että kyläläiset kokivat karvaan murskatappion heti ensimmäisellä kierroksella. Onneksi toisella kierroksella kyläläiset voittivat, ja siitä olikin hyvä jatkaa iltapuuhille ja nukkumaan.

Sapatti-aamuna meitä ohjaajia jännitti todella paljon. Tiesimme, mitä lounaan jälkeen oli luvassa. Olimme valmistelleet varhaisnuorten seikkailuretkeä kauan ja nyt se toteutuisi. Rukoilimme, että varkkeja olisi vielä runsaammin kuin perjantaina, ja Jumala olikin johdattanut viisitoista varhaisnuorta paikalle. Siitä seikkailu sitten alkoi. Se koostui kymmenestä rastista ja neljästä puuhapisteestä. Rasteilla oli sekä vinkkejä seuraaville rasteille että tietopläjäyksiä, joissa oli kirkkohisto-riallisia faktoja. Faktat vaihtelivat kirkon jakaantumisesta Lutherin teeseihin ja adventtikirkon synnystä erään ohjaajan kastepäivään. Puuhapisteillä oli frisbeen heittoa, muistipeliä, aarteen etsintää ja näyttelemistä. Varkit joutuivat juoksemaan Näköalavuorelta rannalle ja takaisin Näköalavuorelle. Reitti oli raskas, mutta jokainen pääsi kunnialla perille. Lopuksi juhlimme päättynyttä matkaa herkuilla ja suurella aarteella, jonka löysimme.

Sunnuntaina olikin aika lähteä kotiin.

Teksti: Henri Flink, kuva: Pekka Kärkkäinen

Kerro kaverille

Kommentointi on suljettu.