Suomen Pipliaseura on julkaissut 22.10.2020 maailman ensimmäisen täysin mobiili edellä suunnitellun raamatunkäännöksen. Käännöstekstin muotoilussa on mietitty, miten teksti toimii kännykän näytöllä, käyttöliittymässä selaillen ja hypellen. Tekstin muotoilua on ohjannut myös se, että sen tulee toimia samaan aikaan luettuna, puhuttuna ja kuultuna.
Käännöstyö kreikankielisestä alkutekstistä suomeksi kesti 2,5 vuotta. Mobiilikäyttäjälle soveltuva Raamattu on luettavissa osoitteessa raamattu.fi/ut2020 sekä Piplia-sovelluksessa, jossa sitä voi myös kuunnella näyttelijä Krista Kososen lukemana.
Vuonna 1992 julkaistu Kirkkoraamattu säilyy edelleen virallisena suomennoksena.
– UT2020 on suomennettu 2020-luvun ihmisille, jotka arjessaan elävät jo täysin digimaailmassa. Käännös on kuitenkin tehty virallisen käännöksen rinnalle, ei korvaamaan sitä, sanoo UT2020-projektia vetänyt Pipliaseuran viestintä- ja varainhankintajohtaja Terhi Huovari.
Käännöstä on tehnyt joukko akateemisesti ansioituneita asiantuntijoita. Pipliaseuran kuusihenkisessä projektiryhmässä työskentelivät päätoimisesti eksegetiikan asiantuntija, dosentti Niko Huttunen ja kieliasiantuntija, filosofian tohtori Tuomas Juntunen. Käännöstyön ohjausryhmä luki ja kommentoi tekstiä työskentelyn alusta loppuun asti. Ohjausryhmän säännöllisissä tapaamisissa keskusteltiin vilkkaasti keskeisistä teologisista käsitteistä sekä tekstin tyylistä ja pyrittiin siihen, että suomennos on uskollinen alkukielen merkityksille.
Ohjausryhmään kuului kolme evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa, yksi katolisen kirkon, yksi ortodoksisen kirkon ja yksi vapaakristillisen neuvoston edustaja sekä suomen kielen asiantuntija Helsingin yliopistosta.
Tuloksena käännöksessä on uudenlaisia ilmaisuja ja mielikuvia. Esimerkiksi silmästä poistetaan nyt tikkua tai tukkia ja vanhurskaus käännetään asiayhteydestä riippuen oikeudenmukaisuutena, oikeamielisyytenä tai syyttömyytenä. Vastaavasti ylkä, ruumenet ja miden nykykielelle harvinaisten sanojen kohdalla on käytetty uusia ilmaisuja. Joka tapauksessa käännös on rikasta suomen kieltä. Tekstistä löytyy muun muassa enemmän erilaisia sanamuotoja kuin vuoden 1992 käännöksestä.
Nykysuomalaisten, etenkin 15–25-vuotiaiden, kielentaju on ohjannut UT2020:n kääntämistä. Käännös on kuitenkin tarkoitettu kaikenikäisille, jotka haluavat lukea Uutta testamenttia puhelimesta. Lähes 3 000 testaajaa antoi palautetta käännöstyön eri vaiheissa, ja saatu palaute vaikutti tekstien viimeistelyyn.
Itä-Suomen eksegetiikan professori Lauri Thurén, joka kuului myös ohjausryhmään, huomautti mediatilaisuudessa, että raamatunkäännöksissä on yleensä tapana kääntää tietyt kohdat tietyllä tavalla, vaikka alkuteksti sanoisi muuta.
– Olen aika tyytyväinen tähän käännökseen. Monessa kohdassa on vihdoinkin käännetty Raamattu oikein, hän totesi.
Kritiikkiäkin käännöksestä on jo esitetty. Esimerkiksi vuoden 1992 raamatunkäännöksessä (UKR) sanotaan: ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno – –.” (Ef. 5:18.) UT2020:ssa sama kohta on käännetty: ”Älkää juopotelko viinillä, se vie vain rahat.” Käännös on aika yllättävä. Alkutekstin sana asotia voidaan kyllä kääntää sanalla tuhlailevaisuus, mutta perusmerkitys on lähinnä holtittomuus tai hillittömyys, mikä meille suomalaisille tuttu seuraus. Kyseinen sana esiintyy Uudessa testamentissa vain kolme kertaa. Kohdassa Tit. 1:6 UKR käyttää sanaa hillitön ja UT2020 sanaa kevytmielinen. Kohdassa 1. Piet. 4:4 UKR kääntää sen sanalla riet-taus ja UT2020 sanalla hillittömyys. Käännöksen johdonmukaisuudessa on siis myös puutteita. – evl.fi/Kotimaa/Uusi Tie/NA