Jumala osoitti uskollisuutensa
Uskoontuloni ensivuosina Jumalan Pyhä Henki kosketti minua kymmenysten palauttamiskysymyksellä. Olin tuolloin työtön ja tuloni oli pieni työttömyyspäiväraha.
Eräänä sapattiaamuna ennen kirkkoon lähtöä mietin tuota kymmenysasiaa. Olin luvannut palauttaa työttömyyspäivärahastani 10 % Jumalalle, mutta olin jo kuluttanut turhuuksiin kaikki muut rahat paitsi juuri tuon kymmenysrahan, silloin 100 markkaa.
Mielessäni kävi, että minulla on vain yksi litra piimää, hieman jotakin leikkelettä ja puolikas ruisleipä. Enhän selviä millään seuraavaan viikkoon, enkä edes viikonlopun yli, näillä eväillä!
Siinä tiukan paikan edessä, luottavaisena, polvistuin rukoukseen ja sanoin Jumalalle: ”Tässä on tämä kymmenysraha, jonka olen luvannut sinulle palauttaa. Sinä olet luvannut pitää huolta minusta! Jätän tämän uskossa sinulle. Aamen.” Nousin ylös, sujautin 100 mk:n setelin kymmenyskuoreen ja suljin sen.
Siinä aamutoimia tehdessäni ja valmistautuessani lähtemään kirkkoon yhtäkkiä ovikello soi! Ihmettelin, kukahan mahtaa tulla tähän epätavalliseen aikaan. Avasin oven ja siinä edessäni seisoi kaverini äiti. Hänellä oli kaksi ruokakassia täynnä ruokaa! Voitte vain kuvitella ilmettäni ja suurta ihmetystäni!
Ystäväni äiti sanoi: ”Minulle tuli tuossa jokin aika sitten voimakas kehotus ostaa sinulle ruokaa! Joten tässä, ole hyvä!” Olin täysin sanaton, ja siinä samassa muistin rukoukseni ja lupaukseni, jonka annoin hetkeä aiemmin.
Olin ymmälläni ja todella kiitollinen. Näin Jumala osoitti minulle heti uskollisuuttaan, täyttämällä lupauksensa ylenpalttisella siunauksellaan (Mal. 3:10).
– Michael Pajunen